Fighting for body rights since 1933
RFSU - Fighting for body rights since 1933
Takaisin Seksuaalikasvatus

Sukuelimet

RFSU / Seksuaalikasvatus

Sukuelimillä tarkoitetaan lisääntymiseen erikoistuneita ja siihen olennaisesti liittyviä elimiä. Nämä elimet yhdessä muodostavat lisääntymiselimistön. Näillä elimillä on useilla myös muita tarkoituksia ja osan näistä koskettaminen tuottaa nautintoa. Sukuelimet ovat nimetty nais- ja miestyyppisiksi, mutta sukuelimistä ei voi kaikissa tapauksissa kuitenkaan päätellä henkilön sukupuolta.

NAISTYYPPINEN ANATOMIA SUKUELIMILLE

HÄPYHUULET (ULOMMAT JA SISEMMÄT)

Häpyhuulet suojaavat emättimen aukkoa ja virtsaputken suuta muun muassa hankaukselta, lialta ja mikrobeilta. Uloimmat (tai isommat) häpyhuulet. Ulommat häpyhuulet ovat ulkoisista sukuelimistä ”uloimmat”. Niiden koko ja muoto on yksilöllinen. Ulkoiset häpyhuulet voivat olla erikokoiset ja -näköiset samalla henkilöllä. Ulkoisissa häpyhuulissa on karvoitusta.

Sisemmät häpyhuulet sijaitsevat ulompien häpyhuulten välissä. Niissä ei ole karvoitusta. Sisempien häpyhuulten tehtävänä on emättimen aukon ja virtsaputken suun suojelemisen lisäksi huolehtia limakalvojen kuivumattomuudesta ja edistää seksuaalisen mielihyvän kokemista. Sisemmät häpyhuulet ovat ohutta limakalvopoimua. Niiden muoto vaihtelee yksilöstä ja häpyhuulesta toiseen. Sisemmät häpyhuulet voivat piiloutua isompien häpyhuulten väliin tai olla näkyvissä.

 

EMÄTTIMEN AUKKO JA EMÄTIN

Emättimen aukko on emättimen ainoa osa, joka näkyy kehon ulkopuolella. Emättimen aukko sijaitsee virtsaputken aukon ja peräaukon välissä. Emätin yhdistää ulkoiset sukuelimet ja kohdun toisiinsa. Emätin on 7-10 cm mittainen putkimainen elin, joka joustaa suunnattomasti (esimerkiksi lapsen syntymä). Emätin on melko tunnoton elin. Poikkeuksen tekevät emättimen ulkosuun aukko ja emättimen etuseinämän alue aivan emättimen aukon lähellä. Emättimen seinämät ovat pehmeät ja ryppyiset. Seinämät pitävät emättimen kosteana. Emätin erittää valkovuotoa, jonka tehtävänä on puhdistaa emätin. Emätintä kutsutaankin itsepuhdistuvaksi elimeksi. Valkovuodon koostumus ja määrä vaihtelee kuukautiskierron mukaan.

 

IMMENKALVO

Sijaitsee emättimen aukon suulla. Immenkalvo on ohutta ihokudosta joka kehystää emättimenaukkoa rengasmaisesti, mutta ei kokonaan peitä sitä. Immenkalvon tehtävänä on suojata emättimen aukkoa. Se muuttuu muun muassa hormonien vaikutuksesta. Immenkalvon puuttuminen ei kerro neitsyydestä. Se voi venyä tai ”revetä” jo ennen ensimmäistä penis-emätinyhdyntää monista eri syistä. Jokaisen immenkalvo on erilainen paksuuden ja joustavuuden osalta. Joskus harvoin immenkalvo on kireä tai paksu ja joustamaton, joka saattaa aiheuttaa sen, ettei kuukautisverikään pääse emättimestä ulos. Tällöin lääkärin tekemällä toimenpiteellä immenkalvon aukkoa voidaan suurentaa.

 

KLITORIS

Pieni ”kukkula”, joka sijaitsee virtsaputken aukon yläpuolella. Tuntoherkkä alue. Koostuu paisuvaiskudoksesta, jota on myös peniksessä. Vaikka klitorisen pää on näkyvissä ulospäin pienesti, on se valtavan kokoinen elin. Suurin osa elimestä on ihmisen sisäpuolella. Klitorista peittää klitoriksen huppu, joka suojaa klitorista ulkoisilta ärsykkeiltä. Klitoriksen tehtävänä on tuottaa seksuaalista mielihyvää ja nautintoa.

 

KOHTU

Aikuisen kohtu on noin nyrkin kokoinen. Se painaa keskimäärin 100 grammaa ja on muodoltaan ylösalaisin oleva päärynä. Kohdussa on paksu lihasseinämä, joka venyy. Sen sisäseinämä on limakalvoa, jota säätelee hormonaalinen toiminta. Limakalvon paksuus ja rakenne vaihtelevat kuukautiskierron vaiheiden mukaan. Kohtu jakautuu kahteen osaan: runkoon ja kaulaan. Kaula osa on nähtävissä emättimen pohjalla. Tätä kohdun osaa kutsutaan kohdunnapukaksi. Sen keskellä on kohdun kaulakanaan suu. Kohtuun kiinnittyvät munanjohtimet.

 

MUNANJOHTIMET

Munanjohtimet alkavat munasarjojen läheltä ja jatkuvat kohtuun. Munanjohtimet sijaitsevat kohdun kummallakin puolella. Munanjohtimien munasarjojen puoleisessa päässä on fimbrioita, eräänlaisia haarakkeita, jotka ohjaavat munasarjasta irronneen munasolun munatorveen. Munasolun hedelmöittyminen tapahtuu munajohtimessa, mikäli muna- ja siittiösolu kohtaavat ja siittiösolu onnistuu hedelmöittämään munasolun. Mikäli näin ei käy, munasolu poistuu kohdusta kuukautisveren mukana.

 

MUNASARJAT

Vatsaontelon alaosassa sijaitsevia munasarjoja on kaksi. Ne ovat mantelin kokoiset ja muotoiset. Munasarjoissa on eri kehitysvaiheissa olevia munarakkuloita, joista osasta tulee munasoluja. Munasarjoissa tuotetaan myös hormoneja.

 

MUNASOLU

Syntyessä munasarjoissa on valmiina alkumunasoluja satoja tuhansia, joista sukukypsyyden aikana kehittyy viitisen sataa munasaolua. Munasolu on yksi suurimmista soluista. Se on nuppineulan terävän pään kokoinen ja sen voi erottaa paljain silmin. Munasolujen määrä vaihtelee iän mukaan. Vaihdevuosia kohti mentäessä munasolujen määrä vähenee huomattavasti.

 

VÄLILIHA

Väliliha sijaitsee emättimen aukon ja peräaukon välissä. Se koostuu sidekudoksesta ja lihaksesta. Tuntoherkkä alue. Välilihan sauma päättyy emättimen aukkoa kohti mentäessä frenulumiin, joka on pieniä häpyhuulia yhdistävä häpyhuulten side.

 

AIVOLISÄKKEEN HORMONIT (FSH JA LH) 

Nämä hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa ja vaikuttavat hormonituotantoon.

MIESTYYPPINEN ANATOMIA SUKUELIMILLE

KIVESPUSSIT

Kaksi pussia, joiden sisällä kivekset (useimmiten kaksi) sijaitsevat. Pussien avulla säädellään lämpötilaa. Vatsaonteloon verrattuna siittiöiden syntymiseen tarvitaan matalampi lämpötila. Kivespussit laskeutuvat alemmas lihaksen avulla, mikäli lämpötila kohoaa kiveksille optimaalisesta lämpötilasta. Kylmällä ne ikäänkuin vetäytyvät lähemmäs kehon muita osia lämmittelemään. Tuntoherkkää aluetta.

 

KIVEKSET

Kivekset, jotka usein ovat keskenään eri kokoiset, tuottavat siittiöitä ja hormoneja. Hormoneista tunnetuin ja tärkein on testosteroni. Useimmilla vasen kives sijaitsee oikeanpuolista alempana ja kivesten koko vaihtelee yksilöstä toiseen.

Kivekset tuottavat siittiöitä kaiken aikaa.

 

LISÄKIVEKSET

Lisäkivekset sijaitsevat kiveksen pinnalla, osittain kivesten takana. Siittiöt kypsyvät ja varastoituvat odottaman siemensyöksyä lisäkiveksissä.

HUOM! Vanhat siittiöt sulautuvat kehoon tietyn ajan kuluttua itsestään, joten siemensyöksyä ei tarvita tähän tehtävään.

 

SIITTIÖSOLU

Pituudeltaan n. 0,06mm mittaisia. Päässä sijaitsee perimä. Keskiosassa mitokondrio, joka vapauttaa energiaa liikkumiseen. Häntä auttaa liikkumisessa.

 

ETURAUHANEN

Eturaunanen on luumun kokoinen ja se sijaitsee virtsaputken tyven ympärillä, virtsarakon alapuolella. Pääasiallisena tehtävänä eturauhasella on tuottaa siemennestettä, joka liukastaa ja tarjoaa ravintoa siittiöiden matkalle virtsaputkesta kohti munasolua. Eturauhasesta  työntyy eritettä virtsaputkeen jo ennen siemensyöksyä. Eturauhasen läpi kulkeva virtsaputken osa estää siemensyöksyn aikana siemennesteen kulun taaksepäin virtsarakon suuntaan. Ikääntymisen myötä eturauhanen voi hyvänlaatuisesti liika kasvaa, mikä vaikeutta virtsaamista, koska virtsan kulku heikkenee.

 

SIEMENJOHTIMET

Siemenjohtimet, joita on ihmisellä on kaksi, ovat noin puolimetriä pitkiä, ohuita lihasseinäisiä putkia. Niitä pitkin siittiöt kulkeutuvat lisäkiveksistä virtsaputkeen siemensyöksyn alkaessa. Siemenjohtimet liittyvät virtsaputkeen eturauhasen sisällä.

Siemenjohtimissa myös osaltaan varastoidaan ja kypsytetään siittiöitä.

HUOM! Steriloidessa siemenjohtimien päät tukitaan ja niistä katkaistaan palat pois. Tämä tehdään paikallispuudutuksessa. Siemenjohtimien katkaisu tehdään kiveksiin tehtävän pienen viillon kautta.  Näin spermasta puuttuvat siemensyöksyssä siittiöt.

 

VIRTSAPUTKI

Virtsaputki kuljettaa siittiöt siemensyöksyn aikana ulos ruumiista. Virtsaputkessa siittiöihin sekoittuu rakkularauhasten (sijaitsevat lantionpohjassa) ja eturauhasen tuottamia eritteitä. Myös eturauhasen alla olevista bulbouretraalirauhasista erittyy hieman nestettä.

Rakkularauhasten nesteessä on paljon ravinteita siittiöille, joita ne tarvitsevat matkallaan. Näistä nesteistä syntyy ns. sperma.

 

SIEMENSYÖKSY

Siemensyöksyssä vapautuu noin 100-500 miljoonaa siittiötä. Määrältään siemennestettä purkautuu kerrallaan alle 10 ml.

 

AIVOLISÄKKEEN HORMONIT (FSH JA LH) 

Nämä hormonit ohjaavat kivesten toimintaa ja vaikuttavat hormonituotantoon.

 

TERSKA

Peniksen pää, jota peittää kokonaan tai osittain esinahka ihopoimuna. Esinahka kiinnittyy terskaan kiinnityssitteellä (frenulum) peniksen alapuolella.

Tuntoherkkä alue.

 

PENIS

Penis muodostuu kolmesta paisuvaiskudoksesta. Siinä ei siis ole luuta tai lihasta. Se kiinnittyy lantionpohjaan. Peniksessä on varsi ja pää eli terska. Peniksen alapuolella saattaa erottua tumma viiva, jota kutsutaan keskiviivaksi. Se jatkuu aina kiveksiin asti. Peniksen erektoituessa eli jäykistyessä paisuvaiskudoksiin virtaa verta ja tämä saa peniksen jäykistymään. Samalla penis pitenee, paksuuntuu ja kovenee. Erektio on monimutkainen tapahtumasarja, johon tarvitaan monia kehon eri osia. Erektio voi kehittyä monista syistä. Seksuaalisen kiihottumisen lisäksi erektio voi saada alkunsa peniksen hankautumisesta, kovasta virtsaamisen tarpeesta tai äärimmäisestä pelosta. Useat penikselliset henkilöt heräävät aamuisin ja penis on erektiossa. Erektioita tapahtuu myös öiseen aikaan nukkuessa. Syytä tähän ei tiedetä.

 

VÄLILIHA

Väliliha sijaitsee kivesten ja peräaukon välillä. Välilihan sauma jatkuu kivespussin saumana lopulta peniksen saumana (ns. keskiviiva) Välilihan sauman alla kulkevat paisuvaiset. Tuntoherkkä alue.