Fighting for body rights since 1933
RFSU - Fighting for body rights since 1933
Takaisin Seksuaalikasvatus

Seksuaalinen väkivalta ja häirintä

RFSU / Seksuaalikasvatus

SEKSUAALINEN VÄKIVALTA JA HÄIRINTÄ

Seksuaalista väkivaltaa ja häirintää kokevat monenikäiset ja eri sukupuoliset ihmiset. Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa koetaan tuntemattomien henkilöiden ja itselle läheisten ihmisten toimesta. Sosiaalisen median välityksellä koettu häirintä ja ei-toivottu seksuaalinen toiminta on lisääntynyt ja yhä nuoremmat lapset joutuvat kohtaamaan sosiaalisen medioiden alustoilla seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.

Yleisimmät häirintä- ja ahdistelutavat ovat lähentely, koskettelu, yritys suudella vastoin tahtoa. Häirintää koetaan seurustelukumppanien, tuntemattomien, ystävien ja työkavereiden taholta.

Seksuaaliseen väkivaltaan liittyvä vallankäyttö voi olla luonteeltaan sellaista, ettei sen ymmärtäminen väkivallaksi ole helppoa. Hyväksikäyttö tai raiskaus voidaan saada kokijan näkökulmasta näyttäytymään erityisenä tekona, rakkauden osoituksena, velvollisuutena tai osana lapsen tai nuoren normaalia elämää. Vallankäyttö voi olla positiivista: hoivaavaa, hyvittävää, manipulatiivista, viettelevää (Laitinen, 2007). Esimerkiksi lapsena hyväksikäytetty on usein ollut tilanteessa, jota lapsi ei ole osannut ymmärtää väkivallaksi tai koskemattomuuden loukkaukseksi. Hyväksikäyttöä on voitu liittää tekemiseen, joka lapselle on ollut mukavaa ja kivaa. Fyysistä väkivaltaa sisältäneet teot puolestaan ovat mieltyneet ehkä ansaituiksi rangaistuksiksi vääränlaiselle itselle. Uhri on kokenut itsensä syylliseksi, pahaksi, mikä on oikeuttanut hyväksikäytön.

Seksuaalinen hyväksikäyttö ja muu seksuaalinen väkivalta kyseenalaistavat kokijan oikeuden omaan olemassaoloon ja kehon itsemääräämisoikeuteen. Samalla se voi aiheuttaa hallinnan tunteen katoamisen ja sanoiksi taipumattomien, ristiriitaisten tunteiden kaaoksen, niin uhrille kuin hänen läheisilleen.

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat piilorikollisuutta. Näiden kohteeksi joutuneet henkilöt kertovat varsin harvoin kokemuksistaan kenellekään. Monesti kertomista vaikeuttavat yhteiskunnassamme vaikuttavat arvot ja normatiiviset ajatukset siitä, mitä seksuaalinen häirintä ja väkivalta on sekä kuka sitä kokee tai tekee ja miksi. Usein puheemme arkisissa ympäristöissä on väkivaltaa tai häirintää kohdannutta syyllistävää tai hänen tarinaansa epäilevää. On myös mahdollista, ettei häirinnän tai väkivallan kokija osaa kertoa, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut ja siksi hän yrittää unohtaa tapahtuneen ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Seksuaalisen väkivallan kokemus on traumaattinen. Trauma on ihmisen sietokyvyn ylittävä järkyttävä kokemus, johon liittyy kuolemanpelkoa ja syvä avuttomuuden tunne. (Punamäki, R-L. & Ylikomi, R.2007).

Trauma vaikuttaa eri tavoin yksilöstä toiseen. Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kohdatessaan voi kokea esimerkiksi hajoamisen tunnetta, vahvaa erillisyyttä tapahtumiin, ”tunnottomuutta” tai tuntuu kuin katselisi itseään ja kaikkea tapahtuvaa itsensä ulkopuolelta. Ahdistelu, häirintä ja seksuaalinen väkivalta aiheuttavat moninaisia oireita kuten pelkoja, syyllisyyden kokemusta, häpeää, likaisuuden tunnetta, itseinhoa, itsetuhoisuutta, vihaa, surua, ahdistusta, masennusta, keskittymisvaikeuksia, univaikeuksia ja painajaisia, eristäytymistä, välttelykäyttäytymistä, yksinjäämisen pelkoa, tunteettomuutta, tarvetta kontrolloida kaikkea, lisääntynyttä suorittamisen tarvetta, oman kehon inhoamista, tunteettomuutta, fyysisiä vammoja, seksitauteja jne.

Tutkimukset ovat osoittaneet kokemuksellisen yhteyden hyväksikäytön ja psyykkisen sairastumisen välillä. Psyykkinen sairaus ilmenee herkästi masennuksena, harha-ajatuksina, jännittämisenä sosiaalisissa tilanteissa, pelkoina tai liiallisena touhukkuutena. Psyykkiseen pahaan oloon liittyy itseinhoa, häpeän tunteita ja lamaantumista. Masennus puolestaan näyttäytyy vetäytymisenä, levottomuutena, epäluuloina ja itsemurha-ajatuksina, toivottomuutena, kielteisyytenä, alemmuuden tunteena ja kapeutuneena elämänä.

KOKEMUKSISTA VOI SELVITÄ

On tärkeää, että seksuaalista häirintää, ahdistelua tai väkivaltaa kohdannut henkilö saa apua ja voi kertoa tarinansa siten, että syntyy kokemus luottamuksesta ja siitä, että kertomusta uskotaan. Olennaista selviytymisen ja toipumisen kannalta on, että väkivaltaa kohdanneen syyttömyyttä korostetaan ja kerrotaan tapahtumien olleen väärin. Koska olemme erilaisia ja ainutlaatuisia, koemme erilaiset tilanteet myös eri tavoin. Jostakusta pieneltä vaikuttava tapahtumasarja saattaa romahduttaa toisen arjen täysin. On tärkeää tarjota tukeaan ja läsnäoloaan väkivaltaa kohdanneelle ja auttaa häntä selviytymään arjesta.

Mikäli toimit työssäsi tai harrastuksissa sellaisissa tehtävissä, että kuullessasi  alle 18 -vuotiaan kertomuksen koetusta seksuaalisesta häirinnästä tai seksuaalisesta väkivallasta, muista, että sinulla saattaa olla ilmoitusvelvollisuus.

Jos olet kohdannut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa, kerro asiasta luotettavalle henkilölle.  Ota vastaan apua ja tukea. Älä jää ajatustesi ja tunteidesi kanssa yksin. Jos olo si on kaaottinen, pyydä ohjeet kirjallisena, joissa kerrotaan myös mitä ja miksi tulevina päivinä voi tapahtua. Saat tuntea kaikkia tunteita. On myös tavallista, että alkuvaiheessa kokemukset eivät tunnu miltään ja niiden vaikutukset alkavat näkyä vasta myöhemmin.