Vaihdevuosikysely

Kun sukupuolihormonien, pääasiassa estrogeenin ja progesteronin, määrä vähenee kehossa merkittävästi, nainen alkaa siirtyä vaihdevuosiin. Tämä hormonaalinen prosessi jakautuu kolmeen vaiheeseen: esivaihdevuodet (perimenopaussi), vaihdevuodet ja postmenopaussi, ja se tapahtuu yleensä 45–65-vuoden välissä.

Vaihdevuodet alkavat hormonituotannon vähenemisen ensimmäisistä merkeistä ja päättyvät viimeisten kuukautisten jälkeen. Vaihdevuosioireet voivat jatkua tämänkin jälkeen vielä postmenopaussissa, eli vaihdevuosien jälkeisessä ajassa.

Esivaihdevuodet, eli perimenopaussi, alkaa keskimäärin noin 45-vuotiaana. Tässä vaiheessa nainen on aloittanut matkansa kohti vaihdevuosia, ja keho on jatkuvassa muutoksessa kuukautiskierron ja muiden vaihdevuosioireiden suhteen. Esivaihdevuodet voivat kestää useita vuosia ennen varsinaisen menopaussin alkamista.

Esivaihdevuosista johtuvia oireita olla vaikeita ymmärtää, sillä kyseisessä elämänvaiheessa on usein muitakin fyysisiä oireita aiheuttavia tekijöitä, esimerkiksi urasta, perhe- tai elämäntilanteesta johtuvaa stressiä.

Esivaihdevuosien alkamisen ajankohta ja oireiden kirjo ja vaikutus elämään on täysin yksilöllistä.

Vaihdevuosien eri vaiheet kestävät yleensä noin viisi vuotta, mutta joillakin naisilla jopa kymmenen vuotta. 

On tärkeää tiedostaa, että vaihdevuosioireet voivat jatkua vielä menopaussin jälkeenkin.

Vaihdevuosioireet tulevat salakavalasti ja niitä on joskus vaikea liittää juuri vaihdevuosiin. 16 % 45-65-vuotiaista naisista eivät tiedä, käyvätkö he läpi parhaillaan vaihdevuosia*.

* RFSU:n toimeksiannosta vuonna 2022 tekemän IPSOS:n kyselyn mukaan, johon osallistui 3000 45-65 vuotiasta naista Pohjoismaissa.

Vaihdevuosien oireet ovat moninaiset ja yksilölliset: joillakin oireiden kirjo voi olla laaja, ja toiset saattavat kokea vain lieviä oireita. Vaihdevuodet voivat kuitenkin yllättää, sillä hormonituotanto hiipuu hitaasti ja oireet alkavat usein pitkän ajan kuluessa vähitellen. Lisäksi samaan aikaan elämässä voi olla muitakin fyysisiä ja psyykkisiä oireita aiheuttavia tekijöitä, esimerkiksi urasta, perhe-elämästä tai elämäntilanteesta johtuvaa stressiä. 

Esivaihdevuodet alkaa keskimäärin 45 vuoden iästä alkaen. Yleisimmät oireet ovat, että kuukautiset ovat epäsäännölliset ja ovat joko lyhyemmät kuukautiskierroltaan tai runsaammat vuodoltaan. Nainen saattaa olla myös tunteellisempi, tuntea olonsa huolestuneemmaksi tai ärtyneemmäksi ja hän voi kokea limakalvojen kuivuutta. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllistä, ja niitä tulisikin peilata muuhun elämäntilanteeseen ja terveydentilaan.

Vaihdevuosissa tyypillisimpiä oireita ovat epäsäännölliset kuukautiset, tiputtelu tai kuukautiskierron piteneminen (2-3kk), unihäiriöt ja kuumat aallot, kun taas postmenopausissa, eli vaihdevuosien jälkeisessä ajassa, kuukautiset ovat jääneet pois, limakalvot ovat usein hauraat ja kuivat sekä nivelkivut ovat mahdollisia.

Menopaussi tapahtuu vasta, kun viimeisistä spontaaneista kuukautisista on kulunut vuosi. Menopaussi tapahtuu keskimäärin 50-52 vuoden iässä, mutta se voi sijoittua minne tahansa 45-60 ikävuoden välille. 

Kaikkia vaihdevuosien vaiheita kattavaa ajanjaksoa – eli ensimmäisistä hormonimuutoksista menopaussin jälkeiseen aikaan – kutsutaan vaihdevuosiksi.

On hyvin yksilöllistä, mitä nainen kokee vaihdevuosien aikana: ei ole olemassa yhtä oiretta, joka tulee kaikille, vaan jokaisella naisella on omat oireensa ja ongelmansa. Nämä voivat liittyä stressiin, työuupumukseen, masennukseen tai muuhun perhe- tai elämäntilanteeseen. Joillakin naisilla vaihdevuosioireet vaikuttavat enemmän psykologisesti kuin fyysisesti. On tärkeää, että nainen saa oikeanlaista apua yksilöllisen tilanteensa perusteella.

Vaihdevuosi-ikäisten naisten välillä on suurta vaihtelua, ja se riippuu suurelta osin sairaushistoriasta, genetiikasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja/tai ruokavaliosta. Myös tupakoinnilla ja alkoholinkäytöllä on vaikutuksensa. Stressaava elämäntilanne tai terveydelliset ongelmat, kuten uupumus tai masennus, voivat pahentaa oireita.

40 prosentilla naisista on vaihdevuosioireita, jotka vaikuttavat suuressa määrin heidän jokapäiväiseen elämäänsä, kun taas noin 35 prosentilla oireet vaikuttavat elämään kohtalaisesti. 25 prosenttia kokevat vaihdevuosioireiden vaikuttavan elämäänsä vähän tai hyvin vähän*. 

* RFSU:n toimeksiannosta vuonna 2022 tekemän IPSOS:n kyselyn mukaan, johon osallistui 3000 45-65 vuotiasta naista Pohjoismaissa.

Liikunnan lisäämisellä ja oikealla ravinnolla on mahdollista hiukan vähentää vaihdevuosioireita. Itsehoito, kuten ravintolisien käyttö, voi olla ensimmäinen askel vaihdevuosioireiden hallitsemisessa. Punaisen apilan fytoestrogeenien on todettu auttavan vaihdevuosioireissa. Ravintolisien teho vaihtelee yksilöllisesti, ja niitä tulisi pitää lääkkeiden täydennyksenä, ei lääketieteellisenä hoitona. Hormonihoito on vaihdevuosioireiden lääketieteellinen hoito. Jos sinulla on voimakkaita oireita, ota yhteyttä lääkäriin.

Jopa 61 % suomalaiselle naiselle vaihdevuosista puhuminen on epämiellyttävää. *

* RFSU:n toimeksiannosta vuonna 2022 tekemän IPSOS:n kyselyn mukaan, johon osallistui 3000 45-65 vuotiasta naista Pohjoismaissa.

Naiset, jotka olivat siirtyneet vaihdevuosiin 46 vuoden ikään mennessä, arvioivat työkykynsä alentuneeksi 40 prosenttia useammin kuin vertailuryhmään kuuluvat naiset. *

*Oulun Yliopiston tutkimus: Climacteric status at age 46 is associated with poorer work ability, lower 2-year participation in working life, and a higher 7-year disability retirement rate: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Menopause, February 27, 2024

Vaihdevuosi-ikäisten naisten terveyden tukemiseksi työpaikat voisivat tarjota työterveyshoitoa, sillä tehokkain hoito estrogeenivajeen aiheuttamiin ongelmiin on hormonikorvaushoito. Itse työn tekoon voidaan tehdä yksinkertaisia muutoksia, joilla voi tukea vaihdevuosi-ikäistä työntekijää: muutokset voivat liittyä esim. taukoihin, työtilojen lämpötilaan tai työvaatetukseen. Lisäksi avoin ja empaattinen keskustelukulttuuri koskien vaihdevuosia voi edesauttaa avun hakemista ja työkyvyn ylläpitämistä.