Raskaus

Toiveissa raskaus

Kun suunnittelet raskautta, on hyvä huomioida muutamia asioita, joilla voi lisätä raskauden mahdollisuutta. Seksiä on hyvä harrastaa säännöllisesti, eli n. 2–3 kertaa viikossa. Tämä parantaa mahdollisuuttasi tulla raskaaksi vuoden sisällä. Raskaaksi haluavan on hyvä tietää miten keho toimii, miten ovulaatio ja hormonitason mittaus tapahtuvat.

Munasolu on hedelmöittymiskykyinen puolesta vuorokaudesta vuorokauteen. Siittiöt voivat elää naisen elimistössä useitakin päiviä, ja odottaa munasolun irtoamista. Tämän vuoksi voi olla helpompaa harrastaa seksiä kahdesta kolmeen kertaan viikossa kuukautiskierron vaiheesta riippumatta, kuin tavoitella juuri oikeaa ovulaatiopäivää, mikä voi tehdä tilanteesta stressaavaa.

On epäselvää, kuinka suuret määrät alkoholia vaikuttavat mahdollisuuteen tulla raskaaksi. Siksi raskaaksi yrittävän on hyvä pidättäytyä alkoholista tai käyttää sitä vain kohtuudella. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Alkoholinkäyttö on syytä lopettaa heti raskaaksi tulon jälkeen. Alkoholi siirtyy helposti sikiöön ja voi varhaisraskauden aikana vaurioittaa sikiön aivoja ja hermostoa.

Raskaaksi tulon yrittäminen voi olla henkisesti vaikeaa. Noin kahdeksalla pariskunnalla kymmenestä raskaus alkaa vuoden sisällä, mutta toiset saavat odottaa pidempään. Heikentynyt hedelmällisyys on täydellistä lapsettomuutta yleisempää. Myös normaali paino, ei yli- eikä alipainoa, antaa paremmat mahdollisuudet raskauden alkamiseen. Jos kuukautiset ovat epäsäännölliset, voi ovulaatiotestillä selvittää mahdollisen ovulaation ajankohdan.

Raskauden tavoittelu voi aiheuttaa seksiin rutiineja, jotka toistuvat tiettyyn aikaan kuukaudesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että olette myös kumppanit joiden välille tavoittelette hyvää parisuhdetta ja nautinnollista seksielämää. Miettikää yhdessä miten voisitte ylläpitää hyvää suhdetta ja intohimoa. Älkää kadottako leikillisyyttä seksissä ja olkaa kokeilunhaluisia. Myös raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen voi joskus olla vaikeaa löytää seksuaalista halua.

 

Raskaaksi tulemisen edellytykset

Kun terve mies ja nainen ovat suojaamattomassa yhdynnässä, mahdollisuus tulla raskaaksi on 2–4 prosenttia. Jos pari yrittää tulla raskaaksi suojaamattomassa yhdynnässä koko kuukautiskierron ajan, mahdollisuus tulla raskaaksi on 20–25 prosenttia. Tämä edellyttää, että

  • naisen munasarjat toimivat hyvin niin, että hyvälaatuinen munasolu voi kypsyä
  • nainen ovuloi – säännölliseen kuukautiskiertoon liittyy tavallisesti myös ovulaatio
  • munanjohtimet toimivat niin, että ne ottavat vastaan irronneen munasolun, jokahedelmöittyy munanjohtimiin uineilla siittiösoluilla, ja että hedelmöittynyt munasolu kulkeutuu kohtuun
  • miehellä on riittävästi siittiöitä, ja ne liikkuvat hyvin
  • kohdun lima voi ottaa vastaan hedelmöittyneen munasolun niin, että se kiinnittyy ja alkaa kehittyä
  • pariskunnalla on toimiva seksielämä.

Jos yhdessä tai useammassa edellä mainitussa kohdassa esiintyy ongelmia, raskaaksi tulemiseen tarvitaan ehkä apua. Tällöin on tarpeen tehdä lapsettomuustutkimus. Tutkimuksella pyritään selvittämään mahdolliset raskaaksi tulemisen esteet. Vasta kun ongelma on tiedossa, siihen voidaan miettiä sopivaa ratkaisua.

 

Miten kuukautiskierto toimii?

Kuukautiskierto lasketaan kuukautisten ensimmäisestä päivästä seuraavien kuukautisten alkamispäivään. Kuukautiskierron keskimääräinen pituus on 28 päivää. Suurin piirtein kuukautiskierron keskivaiheilla tapahtuu munasolun irtoaminen eli ovulaatio.

Säännölliset kuukautiset tarkoittavat, että kuukautiset tulevat tasaisesti 25–32 päivän välein. Kuukautisten välinen aika voi vaihdella jopa neljä päivää ilman, että kuukautiskiertoa pidettäisiin epäsäännöllisenä. Kuukautiset kestävät tavallisesti kolmesta kuuteen päivään. Kun kuukautiset ovat ohitse, uusi munasolu alkaa välittömästi kypsyä munasarjassa. Lisäksi kohdun limakalvo alkaa paksuuntua ja valmistautua munasolun vastaanottamiseen.

Noin kaksi viikkoa ennen kuukautisia tapahtuu ovulaatio eli munasolun irtoaminen. Kypsä munasolu irtoaa munasarjasta ja kulkeutuu munanjohtimeen, jossa miehen siittiöt voivat hedelmöittää sen. Samanaikaisesti kohdun limakalvo paksuuntuu lisää ollakseen valmis ottamaan hedelmöittyneen munasolun vastaan ja ravitakseen sitä. Jos munasolu ei hedelmöity, limakalvo poistuu vuotona noin kaksi viikkoa ovulaation jälkeen, ja kuukautiskierto alkaa alusta.

Emme voi itse mitenkään vaikuttaa kuukautiskiertomme pituuteen. Sen pituus määräytyy kehossamme olevien hormonien perusteella. Sekä kuukautiskierron pituuteen että ovulaatioon voidaan kuitenkin vaikuttaa lääkkeillä. Jos tutkimuksessa on havaittu hormonihäiriö, jonka vuoksi munasolu ei kypsy kuten sen pitäisi, eikä ovulaatiota tapahdu, raskaaksi tuleminen ei ole mahdollista. Silloin tietyllä hormonilla voidaan stimuloida ovulaatiota.

 

Kuukautiset ilman ovulaatiota

Toisinaan kuukautiset tulevat ilman irronnutta munasolua. Munasolun irtoaminen edellyttää, että veren estrogeenipitoisuus on riittävän korkea. Joskus estrogeenipitoisuus on liian alhainen, minkä vuoksi munasolu ei irtoa, mutta kohdun limakalvo paksuuntuu siitä huolimatta. Kun limakalvo on tarpeeksi paksu, se poistuu lopulta itse. Silloin kuukautiset saattavat kestää hieman tavallista pidempään.

Tällaista tapahtuu kaikilla, minkä vuoksi siitä ei kannata olla huolissaan. Erityisen tavallista se on lähestyttäessä 40 vuoden ikää, jolloin ovulaatiot harvenevat. Jos ovulaatiota ei ole tapahtunut, kuukautiset kestävät usein pidempään ja ovat kivuttomammat.

 

Ovulaatio

Kuukautisten jälkeen aivolisäkkeessä muodostuu FSH-hormonia (follikkelia stimuloiva hormoni). Hormoni vaikuttaa munasarjoihin ja kypsyttää munarakkulan sisällä olevan munasolun.

Munasolun kypsyessä munasarjoissa alkaa muodostua lisää estrogeenia. Tämä hormoni muuttaa kohdunkaulan limaa. Lima ohenee niin, että siittiöt pääsevät helpommin kulkemaan sen lävitse ja säilyvät hengissä. Korkea estrogeenitaso vaikuttaa myös aivolisäkkeeseen, joka LH-hormonin (luteinisoiva hormoni) avulla viestittää munasarjoille, että munasolun on aika irrota.

Kun munarakkula eli follikkeli hajoaa, munasolu irtoaa. Munarakkula muuttuu munasarjassa pieneksi keltarauhaseksi. Keltarauhanen valmistaa hormoneja. Tärkein hormoni on keltarauhashormoni (progesteroni), joka saa kohdun limakalvon vahvistumaan ja valmistautumaan hedelmöittyneen munasolun vastaanottamiseen.

 

Milloin ovulaatio tapahtuu?

Aika ovulaatiosta kuukautisten alkuun on tavallisesti noin 14 päivää. Koska kuukautiskierron pituus voi kuitenkin vaihdella 25 päivästä 32 päivään, aika kuukautiskierron alusta ovulaatioon voi vaihdella paljonkin. Jos kuukautiskierto on säännöllinen ja kestää 25 päivää, ovulaatio tapahtuu suunnilleen 11 päivää kuukautisten alkamisesta. Jos kuukautiskierto on 30 päivää, ovulaatio tapahtuu vasta 16. päivän kohdalla.

 

Mistä ovulaation ajankohdan tietää?

Osa naisista havaitsee ovulaation alavatsassa tuntuvasta kivusta ja joskus vähäisestä vuodosta. Nämä oireet ovat kuitenkin epävarmoja. Jos kuukautiset ovat epäsäännölliset, ovulaation havaitseminen voi olla vaikeaa.

Jos ovulaation ajankohdan haluaa tietää tarkalleen tai jos kuukautiset ovat epäsäännölliset, ovulaation ajankohtaa ei voi laskea. Silloin voidaan käyttää esimerkiksi ovulaatiotestiä. Ovulaatiotesti ilmoittaa, sisältääkö virtsa LH-hormonia, mikä on merkki siitä, että ovulaatio on lähellä. Hormonien mittaaminen on luotettavampaa kuin aikaisemmin käytetyt menetelmät, joissa mitattiin lämpötilaa tai naisen emättimen eritteitä. Hormonin taso voidaan mitata kotona ovulaatiotestillä.

 

LH-hormoni

LH-hormonin taso voidaan mitata ovulaatiotesteillä, joita myydään päivittäistavarakaupoissa, apteekeissa ja nettikaupoissa. Hormonin taso alkaa nousta kolme päivää ennen ovulaatiota. Voidaan sanoa, että LH-hormonipitoisuuden nousu antaa munasarjoille merkin päästää munasolu irti. Se, miten nopeasti LH-hormonin taso kehossa laskee entiselle tasolleen, on yksilöllistä.

Luteinisoivaa hormonia poistuu kehosta virtsan mukana. Virtsaan upotettavan liuskan avulla voidaan mitata virtsan LH-hormonipitoisuus. Virtsatesti on suoritettava muutamana peräkkäisenä päivänä, aina samaan aikaan. Ohjeet testin suorittamiseen löytyvät pakkauksessa olevasta pienestä esitteestä.

Laboratorioissa käytetään testejä, jotka mittaavat veren keltarauhashormonipitoisuuden. Testi otetaan kuukautiskierron 21. ja 23. päivänä. Tietyn tason yläpuolella olevat arvot ovat merkki siitä, että ovulaatio on tapahtunut. Ovulaation tarkkaa ajankohtaa ei kuitenkaan voida tietää.

 

Kuinka nopeasti voin tulla raskaaksi hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen?

Ehkäisyvälineiden vaikuttavat aineet poistuvat kehosta heti niiden käytön lopettamisen jälkeen. Monilla kuukautiskierto normalisoituu välittömästi. Toisilla tähän voi kuitenkin kulua puolikin vuotta, ja se on täysin normaalia.

 

Raskaaksi tulemisen haasteet

Jokainen voi tietyissä määrin myös itse vaikuttaa omaan hedelmällisyyteensä. Omasta seksuaaliterveydestä kannattaa huolehtia. On tärkeää ehkäistä seksitauteja kondomin käytöllä, ja hoitaa mahdolliset saadut taudit hyvin. Terveelliset elämäntavat edistävät myös raskauden mahdollisuutta, eli vältä tupakointia ja alkoholia, liiku riittävästi, huolehdi hyvästä ravitsemuksesta, vältä yli- ja alipainoa sekä stressiä.

Noin joka viidennellä parilla on jossain elämänvaiheessa vaikeuksia saada lapsia. Vuosittain Suomessa noin 3000 paria hakee apua lapsettomuuteen. Raskauden yrittäminen voi pitkittyessään tuntua kummastakin osapuolesta rankalta. On tärkeää, että kumpikin osapuoli ymmärtää toistensa tunteita ja tukee toisiaan.

Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen raskaus alkaa 80-85 % pareista yleensä vuoden kuluessa, osalla se voi viedä pidempään. Jos pariskunta on yrittänyt raskautta vuoden ajan siinä onnistumatta, voi olla hyvä hakeutua hoitoon.

Heikentynyt hedelmällisyys on täydellistä lapsettomuutta yleisempää. Jos hedelmällisyys on heikentynyt, raskaaksi tulo voi kestää kauemmin. Syitä lapsettomuuteen voivat olla mm. epäsäännöllinen ovulaatio, miehen siittiöiden heikko laatu, tai niiden puuttuminen. Naisen ikä vaikuttaa myös hedelmällisyyteen, elintavoilla on suuri merkitys ja myös osa sairauksista vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Jos raskautta on yritetty vähintään vuosi ja yhdynnät ovat olleet säännöllisiä, on hyvä hakeutua tutkimuksiin. Jos nainen on yli 35-vuotias, tai kuukautiskierto on epäsäännöllinen, kannattaa tutkimuksiin hakeutua jo aikaisemmin. Naisen hedelmällisyys alkaa heiketä jo 30–35-ikävuoden vaiheilla. Tutkimuksiin voi hakeutua terveyskeskukseen, gynekologille tai yksityiselle lapsettomuusklinikalle. Vastaanotolle kannattaa mennä yhdessä kumppanin kanssa.

 

 

Lähde: www.1177.se, tietojen oikeellisuus tarkistettu RFSU-klinikalla